Olen tässä välissä käynyt suihkussa ja syönyt. Suihkussa itkin, sen jälkeen itkin, nytkin itkettää. Eihän kehenkään voi kasvaa niin kiinni että ikävöi helvetisti vaikka tietää että ei tässä ole kuin kaksi yötä niin nähdään taas? Olisi jo huominen. Sitten olisi enää yksi yö kestettävä yksin.

Paljon helpompi olisi nytkin jos olisi jotain seuraa. Jos pääsisi käymään jossain tai jos joku tulisi täällä käymään.