Nyt tuntuu siltä etten luota ihmisiin enää. Tai luotan, mutta en helposti enkä usko ihan mitä paskaa tahansa kaikki sanovat. Tähän mennessä olen uskonut liian helposti. Tosin on niitäkin jotka eivät ole tuottaneet pettymystä, kiitos siitä teille. <3 Olette tärkeitä. Älkää ikinä kadotko minnekään.

Mihinköhän minä muiden mielestä kelpaisin. Siihen, että kuuntelen ja latelen kohteliaisuuksia ja kerron asioita, ja jos varmistankin jonkun asian sata kertaan niin aina vaan että "joojoo tottakai! En minä huijaa, usko nyt, monestiko se pitää sanoa" jnejnejne muuta paskaa.

Nyt olisi tosiaan sellainen olo että lähden ulos ja otan mp3-soittimen mukaan sekä tupakat ja lähden tupruttelemaan tuonne ja miettimään. En edes meikkaisi, koska itkisin takuuvarmasti. Tuolla on upea ilmakin. Ei ollenkaan sovi nyt yhteen sisäisen fiilikseni kanssa.