Jos korotan ääntäni, supistelee. Jos kävelen liian nopeasti, supistelee. Jos kumarrun, supistelee. Jos nostan jotain vähänkin raskaampaa, supistelee. Jos en tee mitään, supistelee. Niin että tervemenoa vain, Otto, pidä hauskaa mökillä! Minä kyllä jaksan olla kaksivuotiaan kiukkupussin kanssa koko viikonlopun yksin, eihän tässä mitään! Katsotaan josko Nokkis syntyisi vaikka etuajassa, eikös se olisikin IHANAA? Minä ainakin nauttisin toden teolla siitä että saisin päivittäin pelätä menehtyykö liian pieni vauvamme keskoskaappiin vai selviääkö hän.. Missään nimessä en mieluummin häntä pitäisi vielä muutamaa viikkoa vatsani suojassa!

Jumalauta!!!