Meinaa sitten sitä että kuusi viikkoa (42 päivää) laskettuun aikaan ja vain kolme viikkoa siihen että vauva on täysiaikainen! Apua. Minne tämä aika katoaa?

Ai että nyt olen voitonriemuinen! Avokki alkoi taas eilen vinkua josko se pääsisi mökille, mutta pidin päädin ja sanoin että prkl sä enää minnekään mene, tästä enää tässäkään vaiheessa tiedä milloin tämä syntyy ja minulla muutenkin nämä kaikki kivut ja muut.. Sanoin että tästä aiheesta puhuttiinkin jo aiemmin, että minusta tuntuu muutenkin pahalta että se on poissa saati sitten jos se olisi koko viikonlopun jossain puolen Suomen päässä! Että eihän sitä sieltä tänne saisi kovinkaan äkkiä jos tulisi vaikka sairaalareissu tai jopa synnytys. :o
Siitä tuli sitten taas tappelu.. Jonka päätteeksi taas itkin täällä ja tuo sitten myöntyi että joojoo, ei se ole menossa sitten.
Noh, äsken annoin ukkelille sitten luettavaksi tuon neuvolasta saadun kirjasen, tai siis sieltä tätä raskausviikkoa  vastaavia asioita, ja eikös sieltä seuraavia katkelmia löytynyt: "Aina kun mahdollista, kannattaa välttää turhia matkoja ja pitkiä poissaoloja kotoa synnytystä edeltävinä viikkoina", "Puolisosi tarvitsee sinua nyt lähelleen enemmän kuin koskaan ja poissaolosi varmasti pahoittavat hänen mielensä". Ja muutakin asiaa mutta nuo koskien ihan vaan sitä mitä juuri puhuimme. ;) Kyllä siinä oli miehen ilme näkemisen arvoinen.. Se on kait vähän aina luullut että huijaan ihan tyynesti, ajattelen vain omaa etuani ja käytän raskautta jotenkin tekosyynä. Nytpä viimeistään pitäisi tuonkin paviaanin tajuta että asia ei niin ole.

Tässä kuva masusta: