On se nyt kumma kun Facebook lagaa niin hitosti että mitään ei pysty tekemään. Ei antanut edes kirjautua ulos kun lagasi niin perkeleesti. No, eipä se mun maailmaani kaada. Olisi vain ollut kiva surffailla sielläkin vaihteeksi.

Lapset nukkuu jo, itsekin pitäisi kohtapuoliin hipsiä. Ei vaan jotenkin malttaisi kun sais olla rauhassa, kun on ihan hiljaista. Mitä nyt Oton peliääniä vähän kuuluu mutta ei mitenkään häiritsevästi.

Odottelen josko tatskaajasetä voisi vastata sähköpostiini. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä sanottavaa hänellä on ideaani. Ja olen malttamaton, tahtoisin jo päästä toteuttamisvaiheeseen. >:)

Sienitatska on parantunut hienosti. Kiehkuroiden värit on alkaneet vaalenemaan ihan oikeaoppisesti. Ainoa vaan että tuota kutisee välillä niin hitosti ja on tuskaa kun ei saisi raapia! Urakalla vaan koitan rasvailla. Sormiötökkä on myöskin hyvässä kunnossa. Se ei oikeastaan missään vaiheessa ollut kipeä eikä arkakaan. Tatskaaja nimenomaan kielsi esim. tiskaamasta heti, mutta enhän minä nyt semmoista käskyä voinut noudattaa kun muuten meillä olisi tiskipöytä täynnä tiskiä jo päivässä... En kestä semmoista. Olen luojan kiitos vihdoin saanut itselleni sellaisen rutiinin että on PAKKO olla sänky pedattu ja pyykit pestynä ja tiskit tiskattuna ja pöydät pyyhittynä ennen kuin voin vain olla ja röllöttää. En koe enää edes mitään stressiä tuollaisista, ennen kyllä. Alankohan tulla vanhaksi?

Otto vie Janin huomenaamulla kerhoon. Se meinaa sitä että mun ei tarvitse olla kovinkaan aktiivinen ennen puoltapäivää! *tuulettaa* Ellen siis nimenomaan halua. Tai siis pakkohan on lapset hoitaa ja koti samaten, mutta en ajattele sitä miksikään. "Aktiivisena olo" meinaa minulla sitä että pitäisi käydä suihkussa tai meikata tai lähteä jonnekin tai tavata joku muu kuin Taru, Jani tai Otto.

Olen saanut syömiseni aika hyvin kuriin. Tässä just yks päivä kauhistelin kun oli melkein koko ajan nälkä tai vähintään mieliteko. Nyt olen saanut sellaisen karsittua jo normaaleihin mittasuhteisiin. *tuulettaa vähän lisää*

Lueskelin myös tänään aiempia merkintöjäni läpi. Ihanaa kun tätäkin blogia alkaa jo olla parin vuoden ajalta (säännöllisen epäsäännöllisesti), on ihana lukea vanhoja merkintöjä ja fiilistellä!

Ois hitusen jano. Jospa haen tähän ilokseni kupillisen kahvia ja lueskelen vielä vähän noita vanhoja merkintöjäni. Osa jäi aiemmin lukematta.